How the Hyena Learned to Laugh - A Timeless Ethiopian Tale Exploring Greed and Laughter as Tools of Survival!

Etiopian kansantarinoita on lukemattomia, jokainen kertomus kietoo sisäänsä ainutlaatuisen katkelman maan rikkaasta kulttuurista ja historiasta. Niiden parissa voi eksyä saduiksi ja legendaaristen sankarien maailmoihin, mutta myös tavallisten ihmisten arkeen ja taistelunsa selviytymisestä vaikeissa olosuhteissa. Yksi tällainen kiehtova tarina on “How the Hyena Learned to Laugh”, 1300-luvulta peräisin oleva kertomus, joka kuvaa nälkäisen ja älykkään hienan kamppailua selviytymisestä.

Tarinan keskiössä on, kuten nimestäkin voi päätellä, hiena. Ei tavallinen hiena, vaan kiertelijän henkinen velipoika - ylpeä, kekseliäs ja aina valmis ottamaan riskejä. Tässä versiossa hiena ei ole pelkkä raadonsyöjää; hän on mieluummin opportunisti, joka yrittää hyödyntää kaikkia tilanteita omaksi edukseen.

Tarina alkaa kuvailulla hienan surkeasta tilasta. Hän kärsii jatkuvasta nälkästä ja joutuu riihettämään ylijäämiä muilta eläimiltä. Hänen kieroilunsa eivät tuo hänelle onnea, vaan päinvastoin, ne vain syventävät hänen eristymistään muista lajeista.

Eräänä päivänä hiena törmää viisaaseen apinaan, joka näkee hienan kamppailun ja ymmärtää hänen tuskansa. Apina neuvoo hiena oppimaan nauramaan. “Nauru on voimakas ase,” sanoo apina, “se voi avata oviin, joita muuten ei saisi auki.”

Hiena suhtautuu ensin skeptisesti apinan neuvoihin, mutta kuultuaan tarpeeksi innokkaita kehuja naurun mahdista hän päättää kokeilla.

Aluksi hienean nauru on kömpelö ja epäuskottava, kuin robotin yrittäessä imitoida ihmisnaurua. Mutta harjoittelun ansiosta hänen naurutaitonsa jalostuu, ja lopulta se alkaa kuulostaa aidolta ja vangitsevalta.

Hienan uusi kyky tuo hänelle odottamattomia etuja. Hänen naukkarinsa avaavat oven muita eläimiä kohtaan. Hän voi liittyä heidän seuraansa, jakaa ruokaa ja tulla hyväksytyksi laumassaan. Mutta hienalla on myös toinen motiivi: hän haluaa nauttia muiden vastoinkäymisistä.

Naurun avulla hiena alkaa manipuloimaan tilanteita. Hän pilkkaa muita eläimiä, saadakseen heidät reagoimaan vahvasti ja osoittaakseen heidän heikkoutensa. Näin hän voi nauttia omista voittoistaan ja syventää asemaansa laumassaan.

“How the Hyena Learned to Laugh” on paljon muutakin kuin hauska tarina eläimistä. Se on analyysi ihmisen luonteesta, joka paljastuu avaruuden peilissä - eläimessä, joka on meitä lähes samankaltaisia ja silti täysin erilainen.

Tarinan keskeinen teema on naurun monipositiivinen luonne. Se voi olla iloisen yhdessäoloa edistävä voima, mutta myös ase, jota käytetään toisten loukkaamiseen ja vahingon tekemisessä.

Se tuo esiin kysymyksen: missä rajoissa nauru pysyy hyvänä? Milloin se muuttuu manipulatioksi ja julmaksi?

Tarinan lopulla hiena joutuu tilanteeseen, jossa hänen naukkuransa paljastuvat. Muut eläimet alkavat nähdä läpi hänen kieroilunsa ja hylkäävät hänet. Hiena oppii karvaalla tavalla, että todellinen onni ei löydy manipuloinnista tai naurun käytöstä aseena.

Hierarkia: Naisen ja Hienan suhteen analyysi

Ominaisuus	Naise	Hiena
Motivaatio	Hyväntahtoinen, auttavainen	Itsekkäämpi, manipuloiva
Menetelmät	Viisas neuvonantaja, kannustaja	Nauru aseena, loukkaava huumori

Hienan kohtalo on varoitus: todellinen onni ja hyväksyntä syntyvät rehellisyyden ja todellisten ihmissuhteiden kautta.

“How the Hyena Learned to Laugh” on ikisijainen tarina, joka yhä tänä päivänä herättää kysymyksiä ihmisten motivaatiosta ja naurun monimutkaisesta luonteesta.

Se muistuttaa meitä siitä, että aito ilo ei synny toisten kustannuksella. Todelliset ihmissuhteet vaativat rehellisyyttä, kunnioitusta ja kykyä nähdä toinen ihminen kokonaisvaltaisena olentona - nauruineen ja murheineen.